Acompañando las estrategias propias de manejo, control del territorio y los recursos naturales

Norte Potosí: “Kay wata chaqras waliqta puqurichkan, wata muyuykunapaq jina”

PUQUYKUNAMANTA: Jallp’a tarpuqkuna sumaq kusisqa tarikunku, puquykuna kusalla kanqa, kusallata kawsakunqanku, mana ni ima puquykuna pisiyanqachu, “Atisqayku ch'aki mikhunata grano, trigo, arveja, habas waqaychakuytapis, jinamanta uk watata muyuykusqayku, mana puquykuna pisinqachu, mana ima phutiypis kachkanchu kunitankamaqa. Wakin kutipi puriyta yachan yuraq paras (granizo) q'alata takarparikapuq, mana chayqa qhasañataq chaqrakunata apakapuq, kunan wata mana chay phutiykuna kanchu”. Ajinata runa masi kawsayninmanta willariwanchik.

Cosechas Norte Potosí territorio

Provincia Charyanta: Pata chiri jallp'aspiqa mana kanchu jatuchachaq tarpuna jallp'asqa, kaypi jaqaypi ch'iqirasqa jallp'itasqa, ajina jallp'akunapi kawsanapaq, yachayninkuman jina puquchikunku.

 

 

Periódico “Conosur  Ñawpaqman”  Norte Potosí, Provincia Chayanta, Municipio Pocoata jap’iyta puriykacharimurqa, chay Distrito Indígena Campaya, Ayllu Phari, Comunidad Suki chiqakunapi runawan parlaykacharimurqa. Kay suyupi imaynatá kawsanku, ima puquykunatataq puquchinku, chay tukuyta watuykacharimurqa.

TAPURIYQAYKU: Puquykuna kay wataqa allillanchu kachkan?, tiempo allillanchu acompañachkan?, sumaqtachu uqharinqanku puquykunata?, wata muyukunapaq jinachu puquchkan? Tukuy chaykunata runa masita waturirqayku. Chaqra patapi tiyakuqkuna sut´incharispa kawasun, comunidad Suki  chiqakuqpi.

“Watan watan tarpukuspa, chaywan kawsakuyku campopiqa”

 

Sebastián  Mamani Huanca, nin: “Kaypiqa tarpuyku papa, trigo, habas, arvejas, uqa, papalisa; chay puquykunata chaqra patapi tiyakuq jina watan watan puquchikuyku, chay puquykunawan nuqayku kawsayku, familia uywayku. Kay wataqa may waliqta puquykuna puqurichkan, may k’achitu karichkan”.

 

Cosecha NPotosí don Sebastían 3

Norte Potosí: Sebastián Mamani Huanca (43 watayuq)comunidad Suki-Mik'ani. "Familia uywanapaq puquchikuyku"

 

Cosecha Trigo Norte potosi

"Trigopis waliqta puquchkan mikhunapaqtaq qullqichanapaqtaq"

 

Cosechas NPotosí cebada

"Kay wataqa may waliqta puquykuna puqurichkan, may k'achitu karichkan granopis"

 

“Oveja wanullawan tarpukuyku”

 

Juan  Achumero Calani, Alcalde Suki Comunidadmanta, nin: “Nuqaqa willarisqaykichik mayk´aqmantataq mayk´aqkamataq  tarpurikuyku kay chiqapi. Septiembrepi  qallariyku uqata, papalisata tarpukuyta, chaymanta papata octubre killamanta, noviembre tukukuy killakama tarpuyku, churayku oveja wanullawan. Tarpuyta tukuchispa kayku diciembre killapi, grano tarpuywan. Puquy tukuptinkama cosechas qallarikunqa abril killamanta, agosto killapitaq tukukunqa”.

 

Cosecha NPotosí Don

Norte Potosí: Juan Achumero Calani (48 watayuq). Acalde comunal Suki comunidadmanta

 

Cosechas NPotosí arvejas

"Kay chiqakunapiqa oveja wanullawan tarpukuyku"

 

Cosecha papa imilla o Sallchi

"Kayqa papa imilla, sutin Sallchi, laqhisnin aswan jatuchaq, watata muyuykunapaq kanqa"

 

“Kunan wata sumaqta sara puqurichkan”

 

Segundino Carrión Catuta, nin: “Kay comunidadpiqa sara aswan kuraq puquyqa, sarata tarpuyku octubre killapi chanta ñapis cosechasqaykuña. Kunan wata kusalla kanqa sara puquyniyku, mana ima llakiypis kanchu, waliqta puqurichkan”.

Cosecha NPotosí don 2

Norte Potosí: Segundino Carrión Catuta (54 watayuq) comunidad Tuyutuyu

 

Cosechas NPotosi Maíz

"Kay jia k'achitus sarapis puqurichkan, mana chaykama jatuchaqtachu wiñan, misk'ita chhuqllutaqa mikhukuyku"

 

“Tiempo qhawaspapuni tarpurikurqayku”

 

Tata Carlos Gutiérrez Colque (comunidad Suki) willariwanchik: “Kunan wata, pacha (tiempo) acompañaspa kawayku, mana ni ima llakiy ni phutiy kanchu. Tukuy ima puquykuna tarpusqayku waliqllata puquchkan. Chawpis mana pisi nitaq ancha sumaq; waliqlla kanqa tukuy puquykuna tarpukusqayku, mana kanchu chay yuraq paras, nitaq qhasa. Tiempo qhawaspapuni tarpurikurqayku, chayman jina waliqta puquchkan”.

 

cosechas NPotosi Tata Carlos

Norte Potosí: Tata Carlos Gutierrez, (64 watayuq) comunidad Suki Comunidadmanta

 

Cosechas NPotosí Haba

"Tiempo qhawaspapuni tarpurikurqayku, chayman jina waliqta puquchkan"

 

Cosechas papa riñuna NPotosí

"Kay papitaqta sutin riñuna, laqhisitunqa t'unita. Ajina laya papitas tiyapuwayku"

Chaqrataqa wawata jina uywana

 

Ajinata periódico “Conosur Ñawpaqman” parlarichin runa masita. Paykuna tut’ita ninku, tarpunapaqqa jallp'ata allanku, barbechanku, septiembre killamantapacha habas, arveja, uqa qallarinku tarpuyta. Chaymantaraq papa tarpunapaq wakichinku, wanuta llamapi, burrupi apaykachaspa, papata tarpunku. Tarpurikunku oveja wanuwan, mana químicosta apaykachankuchu, abono químicowan tarpusqaqa jaya nin, chay papaqa mana ch'uñu ruwanapaqpis waliqchu. Tiempo qhawaymanta, wata tarpuypaq, mana tukuyninkuchu señasta qhawariq kasqanku,  wakinqa yachankuña sapa wata ima killachus tarpuna kasqanta. Tiempo qhawaqkunaqa aswan sumaqta tantiyanku, mana pantayman urmankuchu, psisi runalla kanku, machusllaña aswantaqa.

 

Chaqrataqa wawata jina uywana, wiñasqanman jina jallich'anku, enero killata siwarankuña q'umir qhurasta urqhuspa, chaqrapiqa qhari warmi wakin kutipi wawasnintin llank’anku, chayqa chaqraman jina ruwanku, jatun chaqra chayqa tukuynin familia llank’anku, chaqra juch'uylla chayqa qari, warmilla llank’amunku. Ajinata runa masikuna willariwayku, comunidad Suki, Ayllu Phari chiqamanta, Norte Potosí.

 

Cosechas NPotosí ocas

"Uqapis kay jina k'achituta wiñarichkan, mikhuna mana pisinqachu"

 

 

Cosechas NPotosí lacayote

"Saras chawpipi, lacayus, escarius churallaykutaq. Wasipi mankaman churanapaq"

 

 

Cosecha NPotosí papa nueva

"Kay jina k'achituta papaitapis puqurichkan, tunpatawan puqurinan tiyan"

 

Cosechas NPotosí rio y cultivos

"Kay jina juch'uy jallp'akunapi tukuy ima puquysituta tarpukuyku, sara, habas, papas, grano"

 

 

Elaboración:

Julia Román M. - CENDA

Elsa Calani - UNSXX

 

 

Visto 1333 veces Modificado por última vez en Domingo, 12 Abril 2020 19:58
Compartir esa articulo

Sobre el Autor

CENDA

CENDA es una institución sin fines de lucro que acompaña las estrategias propias de manejo y control del territorio y recursos naturales. Comparte nuestros contenidos y síguenos en nuestras redes sociales para estar al tanto de nuestras actividades.

Sitio Web: cenda.org/joomla30
Inicia sesión para enviar comentarios